Ajankohtaista

Vieraskynässä Eveliina Heinäluoma: Riistotalouden uhreille tiedossa kaivattua oikeutta

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on sen tekijälle taloudellisesti erittäin kannattavaa bisnestä. Motiivina on poikkeuksetta merkittävän taloudellisen hyödyn tavoittelu. Systemaattisuus ja ammattimaisuus usein korostuvat. Törkeimmät tapaukset ovat kovimpia ja suurimman laittoman hyödyn talousrikoksia, joihin poliisin pitäisi päästä kiinni reaaliaikaisesti.

Harmaasta taloudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein vain verojen ja maksujen laiminlyöntiin. Kyse on kuitenkin usein ihmisten elämäntilanteen ja aseman törkeästä hyväksikäytöstä eli riistotaloudesta. Harmaa talous syö myös rehellisiltä elinkeinonharjoittajilta toimintamahdollisuuksia, kun toinen saa epäreiluja etuja sääntöjä rikkomalla. Valtaosa yrittäjistä haluaa kuitenkin huolehtia työntekijöistään ja noudattaa lakia

Työntekijöiden näkökulmasta huolestuttavinta on ollut tähän mennessä uhrin asema. Työntekijä ei välttämättä uskalla hakea apua Suomen viranomaisilta, koska hän pelkää toimeentulonsa ja työpaikkansa puolesta. Huoli on aiheellinen, sillä mikäli työntekijä saa potkut, hän voi menettää samalla oleskelulupansa. Tämä on mahdollistanut työnantajalle merkittävän tilanteen hyväksikäytön. Eräissä ihmiskauppaan liittyvissä tilanteissa uhri on saatettu lisäksi alistaa pakkotyöhön tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Nyt laiva on kääntymässä. Työministeri Tuula Haataisen valmistelema lakipaketti ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemisestä on lähtenyt tänään lausuntokierrokselle. Lakiehdotusten mukaisesti riistetylle työntekijälle mahdollistetaan uuden työpaikan hakeminen ilman oleskeluluvan menetystä. Lisäksi riistotaloutta harjoittava yritys voidaan asettaa rekrytointikieltoon.

Jotta harmaata taloutta voidaan kitkeä entistä tehokkaammin, tulee viranomaisten resursseja lisätä tahtotilan mukaisesti. Ihmiskauppa ja sen tyyppiset rikokset ovat usein piilorikollisuutta, jonka paljastaminen ja tutkiminen on haasteellista. Laadukkaan tutkinnan kannalta on olennaista, että näiden rikosten tutkinnasta vastaisivat asiaan erikoistuneet poliisit.

 Jätimme seitsemän sd-kansanedustajan voimin sisäministerille kirjallisen kysymyksen poliisin ihmiskauppayksilön perustamisesta syyskuussa. Kysyimme, millä aikataululla poliisille on hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus perustaa kyseinen yksikkö ja miten sille taataan mahdollisuudet laadukkaaseen sekä vaikuttavaan toimintaan.

Poliisilla ei ole tällä hetkellä yhtään henkilötyövuotta kohdennettuna pelkästään ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön tai ihmiskaupan torjuntaan. Mitä nopeammin yksikkö perustetaan, sitä paremmin pystymme vastaamaan riistotalouden aiheuttamiin ongelmiin, jotka eivät varmasti koronakriisin aikana ole olleet helpottamaan päin.

On vielä yksi keskeinen kysymys, johon tulisi puuttua: Alipalkkaus. Sen kriminalisointi toisi poliisin työntekijän avuksi tutkimaan väärinkäytöksiä. Kriminalisoinnilla olisi myös selvä viesti yrityksille – kyse ei ole pikkuvilpistä, vaan rikoksesta. Suomessa on jo nyt esimerkiksi rakennusalalla kolmen kerroksen markkinat, joissa suomalaisia, EU-alueen ja kolmansien maiden työntekijöitä kohdellaan eri tavoin. Tämä jos mikä on epäkohta, johon yhteiskunnan on puututtava.

Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja sd.

Vierakynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa joka viikkoa yksi SDP:n kansanedustaja kirjoittaa hänelle tärkeästä tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvästä asiasta.