Suomessa ei enää osata huolehtia vähempiosaisista eikä syrjäytymisvaarassa olevista
Pirkanmaan Demarinaiset ry:n piirikokouksen julkilausuma/tiedote 29.3.2014, Ylöjärvi
Suomessa ei enää osata huolehtia vähempiosaisista eikä syrjäytymisvaarassa olevista. Mikä meidät enää herättää lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja perheiden arkeen? Mikä meidät herättää antamaan apua yöpaidassa ja aamutossuissa kulkevalle muistisairaalle vanhukselle? Emmekö osaa lähestyä ja kohdata perhettä tai vanhusta, joka selvästi tarvitsee apua? Auttaisiko ajatteluamme se, että tiedostamme, miten toivoisimme itseämme autettavan, jos edellä mainittu tilanne on arkipäiväämme omassa kodissamme tai läheistemme kanssa?
Olemme unohtaneet, miten perheet ja naapurit ennen, vuosikymmeniä sitten, auttoivat lähimmäistään. Ei ollut nykyisenlaista sosiaaliturvaa, vanhusten palveluita eikä lastensuojelun henkilöstöä, mutta useimmissa tilanteissa lasten ja vanhusten asiat hoidettiin hyvin koko kylän ollessa apuna. Tosin tuolloinkin oli kaltoin kohdeltuja vanhuksia ja lapsia, mutta heitä oli vähemmän kuin nyt ja useimmiten perheet pystyivät hoitamaan lapsensa ja vanhuksensa.
Lastensuojelutarve on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa merkittävästi. Lähivuosina muistisairaiden määrän on arvioitu kasvavan jopa 40 %:iin ikääntyneiden joukossa. Tämä merkitsee myös lisää öisin tai päiväaikaan vaeltavia muistisairaita vanhuksia.
Jotta mainittuja lapsia ja vanhuksia voidaan tukea ja auttaa nykyistä paremmin, on syytä aloittaa eri toimijoiden välinen yhteistyö ja keskustelu kussakin Suomen kunnassa, jotta ihmiset uskaltautuisivat ja olisivat riittävän rohkeita kohtaamaan vaeltelevan vanhuksen tai lastensuojelua tarvitsevan perheen. Tulevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevassa lainsäädännössä on otettava huomioon, että mainittujen kohderyhmien palvelut on pidettävä lähellä asukkaita, jotta oikea apu löytää avun tarpeessa olevan perheen, aikuisen ai vanhuksen riittävän nopeasti.
Kuntien kotipalvelua tulee kehittää niin, että lähihoitajia koulutetaan ja palkataan lapsiperheiden tueksi ennalta ehkäisevään perhetyöhön. Tässä tehtävässä työn keskeistä sisältöä tulee olla aikaisemmin kodinhoitajan tehtävään sisältynyt työ. Vanhusten hoidon ja hoivan painopisteen siirtyessä laitoksista kotiin on siihen taattava riittävät resurssit, jotta heille voidaan turvata laadukas elämä omassa kodissaan. Kymmenen minuuttia ei riitä yksinäisen vanhuksen luona käyntiin.
Kokouksen valinnat
Kokouksessa luovutettiin ikuisesti kiertävä Sandran pysti Anneli Ranteelle Ikaalisista. Pystin ohella luovutetussa kunniakirjassa lukee seuraavasti:
Valinnan perusteena on pitkäaikainen ja vaikuttava toiminta paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Naistoiminta on lähellä sydäntäsi ja olet ollut siinä aloitteellinen myös yli puoluerajojen oman kunnan luottamushenkilöiden keskuudessa. Naisjaoston puheenjohtajuudesta vastasit 25 vuotta. Uusien järjestöjen ja toimielinten perustaminen yhteistyössä muiden kanssa on Sinulle tuttua ja tuloksellista. Esimerkkeinä perustamisaktiivisuudesta mainittakoon Ikaalisten Vammais-, Eläkeläis- ja Nuorisovaltuustot sekä Kirjaston Ystävät.
Kokousedustajat valitsivat Pirkanmaan Demarinaiset piirijärjestön puheenjohtajaksi yksimielisesti jatkamaan kaudelle 2014 – 2016 Tuula Petäkoski-Hultin Lempäälästä ja samoin jatkokaudelle varapuheenjohtajaksi Kyllikki Lahtisen Mänttä-Vilppulasta.
Hallitukseen valittiin 10 jäsentä ja kolme varajäsentä.
Varsinaiset jäsenet: Fatimah al-Zeaidi (Lempäälä) Kati Järvinen (Akaa), Anneli Kiminki (Kangasala), Elsa Koskinen (Tampere), Marjut Leppänen (Ylöjärvi), Tarja Penttilä (Orivesi), Merja Päivärinta (Kangasala), Pirkko Tienari (Ylöjärvi), Raija Toivonen (Akaa) ja Raija Vuori (Orivesi).
Varajäseniksi valittiin: Lea Aartelo (Tampere), Mervi Kaheinen-Niska (Valkeakoski) ja Marjatta Rintala (Tampere).
Lisätietoja kokouksen asioista:
Tuula Petäkoski-Hult
puheenjohtaja, Pirkanmaan Demarinaiset ry
puh. 040 527 0997