Oppimisen iloa

Oppimiseen iloa

Suomi on paistatellut päivää erinomaisilla oppimistuloksilla, mutta saavutettu maine ei ole ikuinen. Yhä suurempi joukko nuoria jää perusopetuksen vähimmäistavoitteista.  Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien määrä on kasvanut huolestuttavasti. Jokainen nuori tarvitsee riittävän yleissivistyksen ja käytännön taidot, jotta pärjää muuttuvassa maailmassa. Koulutus luo turvaa elämän eri vaiheissa.

  • Jokaiselle koulutusasteelle annetaan riittävät resurssit ja järjestetään yksilöllistä osaamista, ettei kenenkään koulutuspolku katkea tuen puutteen vuoksi.
  • Pidennetään oppivelvollisuusikä 18-vuotiaaksi ja muutetaan toisen asteen koulutus maksuttomaksi.
  • Maahanmuuttajien kotouttamisessa suomen- tai ruotsin kielen oppiminen on ensisijaista, siksi kielenoppimisen vaikuttavuutta tehostetaan.
  • Tutkimus- ja kehitystyötä arvostetaan ja toimintaresursseihin panostetaan.

Puretaan sukupuolistereotypioita

Kasvatuksessa ja jokapäiväisessä elämässä on tärkeää, että jokainen saa olla vapaasti oma itsensä sukupuolesta riippumatta. Tyttöjen ja naisten lisäksi lokeroivista stereotypioista kärsivät myös pojat ja miehet sekä muun sukupuoliset. Tuetaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta ja annetaan kaikille lapsille mahdollisuus rakentaa identiteettinsä ilman sukupuoleen sidottuja olettamuksia.

 

  • Sukupuolisensitiivinen näkökulma, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokasvatus osaksi opetus- ja kasvatusalalla opiskelevien ja työskentelevien koulutusta.

Tulevaisuus on nuorissa!

Harrastusmahdollisuudet ja omat tilat ovat tärkeä osa nuorten elämässä. Lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia varmistetaan, että nuorten ääni pääsee kuuluviin. Syrjimättömät tilat ja ohjattu harrastustoiminta parantavat nuorten sosiaalisia suhteita sekä lisäävät turvallisuudentunnetta. Kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden toimintavalmiuksia kehitetään vastaamaan nuorten tarpeita.

  • Lisätään nuorille omia tiloja ja mahdollisuuksia harrastustoimintaan.
  • Lisätään resursseja palveluihin, jotka ennaltaehkäisevät nuorten mielenterveysongelmia, kuten oppilasterveydenhuolto ja etsivä nuorisotyö.
  • Kuullaan nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa.

Oppimisen iloa

Suomi on paistatellut päivää erinomaisilla oppimistuloksilla, mutta saavutettu maine ei ole ikuinen. Yhä suurempi joukko nuoria jää perusopetuksen vähimmäistavoitteista.

Tehostettua, tai erityistä tukea tarvitsevien määrä on kasvanut huolestuttavasti. Jokainen nuori tarvitsee riittävän yleissivistyksen ja käytännön taidot, jotta pärjää muuttuvassa maailmassa. Koulutus luo turvaa elämän eri vaiheissa.

  • Jokaiselle koulutusasteelle annetaan riittävät resurssit ja järjestetään yksilöllistä osaamista, ettei kenenkään koulupolku katkea tuen puutteen vuoksi.
  • Pidennetään oppivelvollisuusikä 18-vuotiaaksi ja muutetaan toisen asteen koulutus maksuttomaksi.
  • Maahanmuuttajien kotouttamisessa suomen- tai ruotsin kielen oppiminen on ensisijaista, siksi kielenoppimisen vaikuttavuutta tehostetaan.
  • Tutkimus- ja kehitystyötä arvostetaan ja toimintaresursseihin panostetaan.

Puretaan sukupuolistereotypioita

Kasvatuksessa ja jokapäiväisessä elämässä on tärkeää, että jokainen saa olla vapaasti oma itsensä sukupuolesta riippumatta.

Tyttöjen ja naisten lisäksi lokeroivista stereotypioista kärsivät myös pojat, miehet ja muun sukupuoliset. Tuetaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta ja annetaan kaikille lapsille mahdollisuus rakentaa identiteettinsä ilman sukupuoleen sidottuja olettamuksia.

  • Sukupuolisensitiivinen näkökulma, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokasvatus osaksi opetus- ja kasvatusalalla opiskelevien ja työskentelevien koulutusta.

Tulevaisuus on nuorissa!

Harrastusmahdollisuudet ja omat tilat ovat tärkeä osa nuorten elämässä. Lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia varmistetaan, että nuorten ääni pääsee kuuluviin. Syrjimättömät tilat ja ohjattu harrastustoiminta parantavat nuorten sosiaalisia suhteita sekä lisäävät turvallisuudentunnetta. Kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden toimintavalmiuksia kehitetään vastaamaan nuorten tarpeita.

  • Lisätään nuorille omia tiloja ja mahdollisuuksia harrastustoimintaan.
  • Lisätään resursseja palveluihin, jotka ennaltaehkäisevät nuorten mielenterveysongelmia, kuten oppilasterveydenhuolto ja etsivä nuorisotyö.
  • Kuullaan nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa.